Meillä on kuopuksella käytössä 90-luvun hämäristä saadut Emmaljungan kuomulliset rattaat. Saimme rattaat viine kesänä ja tarkoitukseni oli jo silloin tehdä kärryihin uudet pääliset, alkuoeräiset ei varsinaisesti hivelleet minun silmääni.
Mutta niinhän siinä taas kävi, että laiskuus vei voiton ja rattaat piti itsepintaisesti alkuperäiset kankaat päällään. Kunnes viikko takaperin huomasin että istuinosan kankaaseen on tullut ammottava repeämä kulumisen seurauksena.
Ja vihdoin sain tarvitsemani potkun takapuolelle ja otin asiakseni aloittaa rattaiden tuunauksen.
Mutta niinhän siinä taas kävi, että laiskuus vei voiton ja rattaat piti itsepintaisesti alkuperäiset kankaat päällään. Kunnes viikko takaperin huomasin että istuinosan kankaaseen on tullut ammottava repeämä kulumisen seurauksena.
Ja vihdoin sain tarvitsemani potkun takapuolelle ja otin asiakseni aloittaa rattaiden tuunauksen.
En tajunnut ottaa kuvaa rattaista alkuperäisessä asussaan, mutta kankaat on edelleen tallessa, joten voin antaa jonkinlaisen käsityksen millaiset ne on alunperin olleet.
Kankaana rattaissa oli ruskean kukertavaa puuvilla kangasta sekä vaaleanruskeaa tekonahkaa. Liekkö olleet aikanaan hyvinkin desing-kulkupelit, tuohon maailman aikaan en itse kamalasti kiinnittänyt huomiota millaisilla peleillä ihmiset jälkikasvuaan lykkii.
Kankaana rattaissa oli ruskean kukertavaa puuvilla kangasta sekä vaaleanruskeaa tekonahkaa. Liekkö olleet aikanaan hyvinkin desing-kulkupelit, tuohon maailman aikaan en itse kamalasti kiinnittänyt huomiota millaisilla peleillä ihmiset jälkikasvuaan lykkii.
Uudet kankaat olin suunnitellut tekeväni keltaisesta. Ja kangaskaupasta löytyi edelleen kankaat joita olin vuosi sitten suunnitellut ostavani, joten eikun tuumasta toimeen.
Päätin ensin uusia istuinosan (vaikkakin ensitöikseni revin kuomusta kankaat saksilla irti), jotta saisimme vaunuja käytettyä tuunaus vaiheen ollessa kesken. Tänään mennäänkin testaamaan kankaat tositoimissa ensimmäistä kertaa, toivottavasti ei ala satamaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti